Hyvää oloa vai liitoskipuja ja närästystä?
Keskiraskaus on monelle odottajalle aikaa, jolloin olo tuntuu helpommalta ja energisemmältä. Pahoinvointi yleensä on alkanut helpottaa, vointi tasoittuu ja monilla on taas enemmän energiaa arkeen. Vauvan liikkeet alkavat tuntua, ja pikkuhiljaa tulevan vauvan tulo alkaa tuntua todellisemmalta.
Samalla keho kuitenkin muuttuu nopeasti. Kohtu kasvaa, painopiste siirtyy ja kenties uusia tuntemuksia ilmaantuu tämän myötä. Loppuraskautta kohden moni huomaa selän ja lantion jännittyvän, ja kenties liitoskivut, turvotukset tai närästys voivat tulla mukaan arkeen.
Jokaisen raskaus on yksilöllinen - toiset jaksavat liikkua aktiivisesti loppuviikoille asti, toiset taas tarvitsevat enemmän lepoa, tukea ja rauhoittumista. Kummastakaan ei kannata potea huonoa omaatuntoa, jokaisen keho ja tilanne on niin erilainen!
Oma raskausaikani
Omalla kohdallani raskausaika ei ollut kevyimmästä tai helpoimmasta päästä - voisin melkein rastittaa kaikki kohdat raskausajan ”vaivabingosta”.
Toisen kolmanneksen aikana alkoivat runsaat harkkasupistukset, jotka jatkuivat loppuraskauteen saakka. Liikkuminen jäi vähäiseksi, sillä supistukset alkoivat heti pienestäkin liikkeestä, ja pelkäsin niiden voimistuvan. Jälkikäteen olen ymmärtänyt, että supistusherkkyyden taustalla oli todennäköisesti lantion alueen kireyksiä - ja uskon, että tämä vaikutti myös itse synnytykseen ja sen kulkuun.
Närästys, liitoskivut ja monet muut vaivat olivat osa arkea, kun vauva alkoi kasvamaan enemmän. Ja entäs ne loppuraskauden suonenvedot öisin! (Vinkki: Kokeile laadukasta magnesiumlisää, jos näitä on myös sinulla.)
Loppuraskauden aikana synnytys alkoi olla mielessä yhä enemmän ja jännityskin alkoi hiipiä mieleen. En kuitenkaan vielä tuolloin tiennyt vyöhyketerapiasta tai miten paljon se olisi voinut tukea kehoa ja mieltä - helpottaa oireita, rentouttaa, vähentää stressiä ja valmistella synnytystä varten.
Lempeää tukea keholle vyöhyketerapiasta
Kunpa jokainen odottaja voisi kokea raskausajan vyöhyketerapian vaikutukset edes kerran - ja osaisi hakeutua hoitoon jo silloin, kun ensimmäisiä epämukavia tuntemuksia ilmaantuu! Näin oireet eivät välttämättä ehtisi vaikeutua niin, että ne haittaisivat päivittäistä elämää tai liikkumista.
Vyöhyketerapia sopii yhtä hyvin myös niille odottajille, joilla ei ole erityisiä vaivoja. Olen vastaanotolla huomannut, että lähes jokaisen odottajan kehosta löytyy aina jonkinasteisia jännityksiä tai epätasapainoa, etenkin lantion, lonkankoukistajien ja lantionpohjan alueelta. Eikä ihme - keho tekee valtavaa työtä kasvattaessaan uutta elämää ja sopeutuessaan siihen.
Kunhan muistat: Yhtäkään raskausajan vaivaa ei tarvitse sietää ”vain koska se kuuluu raskauteen”. Helpotusta oloon on saatavilla!
Raskausajan vyöhyketerapia:
- Rentouttaa kehoa kokonaisvaltaisesti
- Rauhoittaa hermostoa
- Tasapainottaa ja vapauttaa jännityksiä (niin kehon kuin mielen tasolla)
- Tukee kehoa synnytykseen valmistautumisessa
- Auttaa lantiota avautumaan ja tätä kautta auttaa myös vauvaa hakeutumaan parempaan asentoon synnytystä ajatellen
- Tasapainottaa ja tukee hormonitoimintaa.
Hoidossa käsitellään koko keho päästä varpaisiin lempeiden vyöhyketerapia - ja hierontatekniikoiden avulla. Jokaiselle kehonosalle löytyy vyöhyketerapian mukaan vastaava heijastealue esimerkiksi jaloista, käsistä ja korvista, joten hoito voidaan kohdentaa tarkasti jokaisen oireisiin. Hoito on lempeä ja syvärentouttava - ja jokaisella kerralla päästään hieman syvemmälle kehon ja mielen jännityksiä vapauttamaan.
Mitä tekisin nyt toisin raskausaikana?
Jos voisin palata ajassa taaksepäin, tekisin monta asiaa toisin tukeakseni raskausajan hyvinvointiani. Tässä muutama tärkein liittyen lantion alueen kireyksiin, liitoskipuihin ja kuinka tukea kehoa synnytystä varten:
Hankkisin jumppapallon.
Jumppapallo on oiva apu liikkuvuuteen, lantion tilan lisäämiseen ja rentoutumiseen. Se toimii myös mukavana istuma-alustana loppuraskaudessa ja samalla voit pyöritellä lantiota eri suuntiin sekä keinutella puolelta toiselle. Näin tuot lantioon lisää tilaa ja liikkuvuutta sekä rentoutta. Jumppapallon päälle voi myös nojata käsillä nelinkontin ollessa - näin selkä ja lantio pääsevät rentoutumaan, kun vatsa saa laskeutua pehmeästi kohti lattiaa.
Keskittyisin enemmän lantionpohjan rentouttamiseen - en vain aktivointiin.
Monella lantionpohja on valmiiksi jännittynyt, etenkin jos elämässä on stressiä ja/tai tunnistat, että purentalihaksesi ovat kireät. Purentalihakset ja lantionpohja ovat yhteydessä toisiinsa mm. faskioiden kautta ja reagoivat paljon myös henkisen kuormituksen kokemukseen. Kenties oletkin huomannut, että päivän aikana stressaavan tilanteen kohdalla puret leukojasi yhteen? Kun purentalihakset ovat jännittyneenä, yleensä samalla lantionpohjan lihakset ovat myös jännittyneet.
Jokaisella lantionpohjan tilanne on toki erilainen, voit tunnustella onko sinulle kuinka helppoa lantionpohjan jännitys vs. rentouttaminen. Loppuraskaudessa on kuitenkin tärkeää harjoitella etenkin lantionpohjan rentouttamista - synnytystä ajatellen tämä taito on myös tärkeää.
Hengittäisin tietoisesti syvään.
Palleaa liikuttava syvähengitys vapauttaa jännityksiä ja lisää hapen virtausta. Saatko hengittäessä liikutettua niin vatsaa, rintakehää kuin kylkiä ulospäin? Loppuraskaudessa syvä hengitys voi tuntua haastavalta, etenkin jos vauva ei ole vielä laskeutunut, mutta pienikin päivittäinen tietoinen hengityshetki voi tuoda lisää tilan tunnetta ja rauhoittaa kehoa
Kävisin säännöllisesti vyöhyketerapiassa.
Hoitaisin kehoani säännöllisesti - esimerkiksi kerran kuukaudessa tai useamminkin, mikäli vaivoja olisi enemmän. Vyöhyketerapia olisi varmasti helpottanut monia oireita ja valmistellut kehoa synnytykseen luonnollisella tavalla.
Kiinnittäisin huomiota ergonomiaan.
Pienillä asentomuutoksilla voit tukea lantion alueen hyvinvointia, vähentää jännitystiloja sekä auttaa mahdollisissa liitoskivuissa. – Tyyny alaselän tukena istuessa tai jumppapallo istuimena – Jalkojen ristimisen välttäminen istuessa ja yhdellä jalalla seisomisen välttäminen – Jos on liitoskipuja, kokeile yöllä kylkeä kääntäessäsi pitää polvet yhdessä – Kylkimakuun tueksi tyyny polvien (ja tarvittaessa myös nilkkojen) väliin
Lempeä muistutus jokaiselle odottajalle
Raskaus on jokaiselle erilainen matka erilaisine vaiheineen, tunteineen ja oloineen. Jokaisesta vaiheesta tai oireesta ei tarvitse nauttia ja tästä ei pidä tuntea syyllisyyttä.
Joidenkin keho kaipaa enemmän olemista ja rauhoittumista hetkeen, pystytkö antamaan tätä itsellesi? Joinakin päivinä pienenkin hyvän olon hetken tai vauvan potkujen tunnusteleminen voi tuoda ison vaikutuksen mielialaan.
Jos taas koet, että energiaa riittää tällä hetkellä, niin ihanaa, nauti siitä!
Raskaus vaatii usein pysähtymistä, hyväksyntää ja lempeyttä - sekä joskus ulkopuolista apua, jotta keho saa mahdollisuuden rentoutua ja vapautua jännityksistä.
Raskausajan vyöhyketerapia on lempeä tapa tukea koko kehoa ja mieltä. Se tuo rentoutta, auttaa nukkumaan paremmin ja valmistaa kehoa synnytykseen - sekä tarjoaa hetken pelkästään sinulle ja vauvallesi.
❤️ Lämpimästi tervetuloa raskausajan vyöhyketerapiaan - missä tahansa raskauden vaiheessa.
