Synnytykseen valmistautuminen - loppuraskaus ja irtipäästäminen

Loppuraskaus on monelle aikaa, jolloin katse kääntyy väistämättä synnytykseen. Samalla se on vaihe, jossa keho alkaa hiljalleen pyytää jotakin muuta kuin vielä lisää tekemistä, suunnittelua tai valmistautumista.

Raskauden viimeiset viikot eivät ole vain synnytykseen valmistautumista fyysisessä mielessä. Ne ovat myös harjoittelua irtipäästämiseen – siihen, ettei kaikkea voi hallita tai ennakoida, ja että se on osa tulevaa synnytystä. Nykyihmiselle tämä on usein todella haastavaa, miksei kaikki langat voi olla minun käsissäni ja miksen voi tietää synnytyksestä kaikkea etukäteen?

Loppuraskaus kutsuu hellittämään

Loppuraskaudessa keho ja olo muuttuu usein hitaammaksi ja herkemmäksi. Jaksaminen vaihtelee, uni voi olla katkonaista ja mieli täynnä ristiriitaisia ajatuksia. Tämä voi tuntua turhauttavalta etenkin, jos on tottunut pärjäämään, suunnittelemaan ja pitämään asioita hallinnassa.

Usein juuri tämä vaihe on kuitenkin ensimmäinen askel kohti synnytystä. Synnytys vaatii kykyä tunnistaa kehon viestejä, sietää keskeneräisyyttä ja luottaa siihen, että tapahtumat etenevät omalla painollaan. Loppuraskaus on välillä myös tämän taidon harjoittelua, osaatko hellittää ja päästää irti?

Synnytykseen valmistautuminen ei ole lisää suorittamista

Moni etsii loppuraskaudessa keinoja valmistautua synnytykseen mahdollisimman hyvin. Etenkin synnytyksen fysiologiaan tutustuminen, syvät hengitysharjoitukset ja valmistautuminen ovat tottakai tärkeitä, mutta niiden rinnalla on myös hyvä kysyä:

Mitä voisin jättää pois, jotta keholla olisi enemmän tilaa tehdä omaa työtään?

Synnytykseen valmistautuminen ei aina tarkoita uuden opettelua. Se voi tarkoittaa myös hellittämistä, astumaan askeleen taaksepäin – kehon kuuntelemista, levon lisäämistä ja luottamuksen rakentamista siihen, ettei kaikkea tarvitse ratkaista etukäteen. Ja se keho & mieli -yhteys! Lapsuudessa me olemme todella yhteydessä kehoomme ja sen tarpeisiin, kunnes jossain vaiheessa tämä yhteys katkeaa. Aikuisuudessa joudumme usein löytämään tämän luonnollisen taidon uudelleen ja etenkin synnytyksen suhteen kehon kuuntelu on äärimmäisen tärkeä taito. Joskus supistuskipu voikin pyytää sinua vaihtamaan asentoa ja siinä toisessa asennossa vauva pääseekin paremmin laskeutumaan – keho kertoo usein viesteillä tarpeistaan ja yrittää niiden kautta päästä parhaimpaan lopputulokseen.

Hermoston rauhoittaminen tukee irtipäästämistä

Synnytys ja sen alkaminen on monen tekijän summa ja myös autonomisen hermoston ohjaama tapahtuma. Kun keho on jatkuvasti ylivireä, kiireinen tai kuormittunut, synnytyksen käynnistyminen ja eteneminen voivat vaikeutua. Rauhoittuminen ei ole passiivisuutta, vaan aktiivista valmistautumista. Kun hermosto saa siirtyä turvalliseen ja levolliseen tilaan, keho voi:

• tukea synnytykseen tarvittavaa hormonitoimintaa ja etenkin ns. hyvän olon hormoneja, kuten oksitosiinia.
• vapauttaa turhaa jännitystä
• valmistautua synnytykseen omassa tahdissaan

Mitä tarkoitetaan vyöhyketerapiassa synnytyksen käynnistyshoidolla?

Täydentävien hoitojen yhteydessä käynnistyshoidolla tarkoitetaan kehoa tukevia ja lempeitä hoitoja, joiden tarkoituksena ei ole pakottaa synnytystä alkamaan, vaan luoda sille suotuisammat olosuhteet. Näissä hoidoissa keskiössä ovat kokonaisvaltainen rentoutuminen, hermoston rauhoittaminen ja kehon kireyksien avaaminen – joiden jälkeen monella odottajalla olo tuntuu myös valmiimmalta synnytystä ajatellen.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa sinulle?

Jos harkitset synnytykseen valmistavaa vyöhyketerapiaa loppuraskaudessa, se tarkoittaa käytännössä lempeää tukea kehollesi, ilman aikataulupaineita synnytyksen alkamisesta. Hoito ei määrittele sitä, milloin synnytys alkaa tai miten se etenee. Sen sijaan se voi tarjota:

• Hetken pysähtyä, hengittää ja kuunnella kehon tuntemuksia
• Mahdollisuuden harjoitella hellittämistä
• Kehon ja mielen kokonaisvaltaisen rentoutumishetken, jossa kehoa avataan lempeillä hieronta-, vyöhyketerapia- ja akupainantatekniikoilla päästä varpaisiin.
• Vyöhyketerapialla voidaan lempeästi auttaa mm. lantion aluetta avautumaan, kohtua valmistautumaan, aktivoimaan hormonitoimintaa ja tukemaan unta. Nämä kaikki vaikuttavat myös synnytyksen alkamiseen ja etenkin lantion alueen avaaminen voi auttaa vauvaa pääsemään optimaaliseen asentoon synnytystä ajatellen.

Mikäli odottajan keho ja vauva ovat valmiita, joillakin synnytys lähtee pian hoidon jälkeen käyntiin, toisilla taas myöhemmin. Molemmat ovat yhtä oikeita lopputuloksia ja molemmissa tapauksissa hoito pääsee tekemään tehtävänsä. Moni odottaja on kokenut olonsa myös valmiimmaksi, rauhallisemmaksi ja rennommaksi synnytystä ajatellen hoidon jälkeen.

Loppuraskaus riittää sellaisenaan

Loppuraskaus ei vaadi täydellistä valmistautumista tai tietynlaista tekemistä. Jokaiselle synnytykseen valmistautuminen näyttää erilaiselta: toiset haluavat perehtyä enemmän lääkkeettömiin kivunlievityskeinoihin, toiset lääkkeellisiin ja joillakin taas on terveydentilan takia suunniteltu sektio tai synnytyksen käynnistysaika tiedossa. Kaikki ovat yhtä hyviä vaihtoehtoja - ei ole oikeaa tai väärää tapaa valmistautua synnytykseen, kunhan se on omanlainen ja juuri sinulle hyvältä tuntuva tapa.

Joskus valmistautuminen on tiedon keräämistä, joskus valmistautuminen on lepoa ja odottamista. Joskus se on luottamusta siihen, että keho tekee jo sitä, mitä sen kuuluukin. Loppuraskaus ei ole vain aikaa ennen synnytystä, vaan tärkeä vaihe juuri sellaisenaan.

Ja mikäli kaipaat lempeää ja rauhoittavaa tukea keholle & mielelle ennen synnytystä, täällä olen sinua varten. ❤️