Vauvan vatsavaivat – mistä ne johtuvat ja miten niitä voi helpottaa?
Vatsavaivat ovat hyvin yleisiä vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana – erityisesti vauvan ensimmäisien kuukausien aikana. Monet vanhemmat huomaavat, että vauva ähisee, kipuilee tai itkeskelee ennen kakkaamista. Joillain vauvoilla esiintyy pitkiä itkukohtauksia, joita ei saa millään rauhoitettua: vauva saattaa vetää kehonsa jäykäksi ja suoraksi, eikä mikään tunnu auttavan. Onko kakkaa vähän joka vaipassa? Entä heräilyt aamuyön tunteina klo 3–5, kun vauva ähertää vatsavaivojen kanssa? Kuulostaako tutulta?
Olen törmännyt näihin tilanteisiin usein vastaanotollani keskustellessani vanhempien kanssa – et siis ole yksin, jos omalla vauvalla on vastaavia oireita. Vatsavaivat ovat laaja ja monisyinen aihe, jota on hankala tiivistää yhteen tekstiin, mutta aloitetaan tällä kertaa käymällä läpi yleisimpiä syitä vauvan vatsavaivojen taustalla sekä keinoja niiden helpottamiseksi. Vatsavaivojen takana on usein useita samanaikaisia tekijöitä, joita arvioidaan aina yksilöllisesti myös vauvan vyöhyketerapia- käynneilläni.
Yleisimmät syyt vauvan vatsavaivoihin
Suoliston kypsyminen
Vauvan suolisto kehittyy vielä pitkään syntymän jälkeen – erityisesti, mitä varhaisemmilla viikoilla vauva on syntynyt. Pieni vauva ei myöskään osaa liikuttaa kehoaan vielä riittävästi, jotta ilmakuplat pääsisivät helposti ulos ja tässä usein tarvitaan hieman vanhemman apua.
Reaktio suun kautta annettaviin valmisteisiin
Esimerkiksi eri D-vitamiinivalmisteet voivat aiheuttaa oireita herkkävatsaisille. Suosi valmisteita, jotka ovat kookos- tai luomuoliiviöljypohjaisia, ja vältä rypsi-, rapsi- tai auringonkukkaöljypohjaisia tuotteita.
Ruoka-aineet äidinmaidossa tai korvikkeen sopimattomuus
Jos vauva saa äidinmaitoa, yleisimpiä vatsavaivoja aiheuttavia ruoka-aineita ovat: – lehmänmaito – kananmuna – ruis – suklaa (hyvä vaihtoehto esim. raakasuklaa) – kahvi – kaali ja sipuli Myös imettävän äidin käyttämät lääkkeet, kuten antibiootit tai rautalisä, voivat vaikuttaa vauvan vatsaan – samoin vauvan omat lääkitykset, mikäli sellaisia on.
Imuotteen haasteet
Jos imuote on kapea tai maito virtaa nopeasti, vauva saattaa niellä ilmaa samalla. Tämä aiheuttaa helposti vatsavaivoja. Röyhtäyttäminen on erittäin tärkeää ruokailun jälkeen ja tarvittaessa myös ruokailun aikana, mikäli se helposti onnistuu.
Hermoston kuormittuneisuus
Vauva peilaa vanhemman – erityisesti äidin – hermoston tilaa. Jos koet itsesi stressaantuneeksi, se voi heijastua myös vauvaan. Mieti, mikä auttaisi sinua rentoutumaan. Luonnossa liikkuminen, syvähengitys, riittävä syöminen ja juominen sekä hetki omaa aikaa mielekkään tekemisen tai kehohoitojen parissa voivat tehdä ihmeitä oloon.
Synnytykseen liittyvät kehon kireydet
Synnytyksen kulku – kuten nopea tai pitkä ponnistusvaihe, imukupin käyttö tai sektio – voivat aiheuttaa vauvalle kehon kireyksiä. Jos synnytys on ollut traumaattinen, sillä voi olla vaikutusta sekä äidin että vauvan hyvinvointiin. Tällaisessa tilanteessa on erityisen tärkeää olla lempeä ja myötätuntoinen itseään kohtaan. ❤️
Mitä voit tehdä helpottaaksesi vauvan oloa?
Kaikkeen ei voi vaikuttaa itse, mutta on monia asioita, joilla voit tukea vauvan hyvinvointia:
Vältä turhia aineita vauvan suun kautta
Valitse mahdollisimman luonnolliset tuotteet, erityisesti D-vitamiinin ja maitohappobakteerien kohdalla. Mikäli äidillä tai vauvalla on antibioottikuuri, suosittelen lämpimästi vauvalle maitohappobakteeria käyttöön suolistoa tukemaan.
Pidä huolta omasta jaksamisestasi
Helppoa se ei aina ole, etenkään pienen vauvan kanssa – tiedän. Mutta pienetkin asiat ja hetket voivat auttaa. Voisitko tänään tehdä jotain kivaa yhdessä vauvan kanssa? Tai jos sinulla on mahdollisuus hetkeen omaa aikaa, hyödynnä se. Pyydä apuja! Vauvan päiväuniaikoja ei myöskään aina tarvitse käyttää esim. siivoamiseen tai pyykkäämiseen, vaan voit ihan rauhassa levätä tai vaikkapa katsoa mieluista sarjaa.
Seuraa omaa ruokavaliotasi tarvittaessa
Mikäli vauvalla on runsaasti vatsavaivoja, ummetusta tai ilmavaivoja ja iho-oireita/ihottumia ja epäilet jonkin ruoka-aineen vaikuttavan vauvan vatsaan, voit kokeilla jättää sen pois ruokavaliostasi 1–2 viikon ajaksi. Muista kuitenkin kuunnella omaa jaksamistasi – tämä ei ole pakollista!
Kokeile vatsajumppaa ja lempeää hierontaa
Pumppaa kevyesti vauvan jalkoja vatsaa kohti, vuorotellen tai molemmat yhtä aikaa.
Hiero vatsaa hellästi sormenpäillä navan ympärillä myötäpäivään, aloittaen isommasta ympyrästä ja pienentäen sitä napaa kohti.
Erilaiset kantoasennot ja jumppapallolla heijailu vauva sylissäsi voivat olla apukeinoja itkuisen vauvan olon helpottamiseksi. Jotkut vauvat tykkäävät myös kantoliinasta tai -repusta, erityisesti jos mukana on myös refluksioireiluja.
Harkitse vauvavyöhyketerapiaa ja postpartum vyöhyketerapiaa
Jos vatsavaivat jatkuvat, kotikonstit eivät riitä tai lähtötilanne tuntuu jo alussa haastavalta, suosittelen lämpimästi kokeilemaan vyöhyketerapiaa. Hoidossa voidaan tunnistaa ja käsitellä mahdollisia kehon kireyksiä, jotka vaikuttavat mm. vatsan toiminnan haasteisiin tai imuotteeseen sekä löytää juuri teille sopivia keinoja helpottaa arkea. Yksikin vauvan vyöhyketerapiakerta voi tuoda helpotusta tilanteeseen, joskus tarvitaan enemmän, riippuen lähtötilanteesta ja juurisyystä. Yleisimmin 2-4 hoitokertaa tuovat pidempää helpotusta tilanteeseenne. Kertamäärät katsotaan kuitenkin aina yksilöllisesti! Ja jos koet itsesi stressaantuneeksi, suosittelen äiti & vauva yhteishoitoa, jossa molemmat saavat lempeää, kehoa & mieltä rentouttavaa hoitoa. Postpartum-vyöhyketerapiahoidossa käydään koko keho läpi ja tuetaan kehoa synnytyksessä palautumisessa sekä helpotetaan mahdollisia kehossa olevia jumitiloja.
Ps. Mikäli vauvan vyöhyketerapia käynnillä minulla herää ajatus lääkärin arvion tarpeellisuudesta tai jokin muu hoitokeino olisi teille parempi, ohjaan teidät aina eteenpäin. ❤️
